Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on linjannut uudet digisuositukset lapsille vuoden 2026 alussa. Me VAMA Networkilla haluamme kannustaa vanhempia toimimaan suositusten mukaisesti. Tämä artikkeli on kirjoitettu THL:n suositusten pohjalta sekä kokemuksena äiteinä.
THL: Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille
On aikuisten vastuulla huolehtia, että lapsen ruutuaika on turvallista. Koululaisille suunnattuihin peleihin ja ohjelmiin voi olla piilotettuna sisältöä mikä ei sovi lapsille.
Vaikka vaikuttaisi siltä, että joku peli tai ohjelma ei ole haitaksi lapselle tai sopisi paljon nuoremmalle – on silti tärkeä pitää ikärajoista kiinni. Ikärajat on asetettu suojaamaan lasta ja ne on ammattilaisten tarkastamat ja asettamat. On huolestuttavaa kuinka moni vanhempi antaa lasten pelata pelejä, jotka eivät ole ikärajaltaan lapselle sopivia. Huolestuneena luin yhdestä Facebook-ryhmästä jossa suurinosa vanhemmista antoi lasten pelata Fortnite -peliä, joka on K12. Keskusteluissa moni 7-10-vuotiaiden vanhemmat antoivat lapsen pelata tätä. Tämä on todella huolestuttavaa!
Ikärajat on tehty lasten turvallisuutta ajatellen.
Vahvasti suosittelemme, että lapsella on erillinen laite ruudulla oloon ja pelaamiseen. Näin ruutuaikaa on helpompi valvoa ja lapselle voidaan luoda turvallista ruutuaikaa. Tämä lisää myös lasten turvallisuutta, kun he eivät kävele ulkona puhelinta katsoen ja pahimmillaan kuulokkeet korvissa.
Lapselle vanhemman puhelimen antaminen ei ole kovin turvallista. Koululaiset ovat jo todella taitavia käyttämään puhelimia (vaikkei heillä olisi omaa) ja saattavat uteliaisuuttaan mennä puhelimella sovelluksiin tai sivustoille, jotka eivät ole heille sopivia. Antamalla lapselle vanhan puhelimen johon on asennettu vain lapselle sopivat pelit ja poistettu internet-selain on turvallisempi vaihtoehto. Suositus on laittaa myös Familylink laitteeseen, jolloin ruutuaikaa voi valvoa sekä käyttöä.
Toinen vaihtoehto on pelikonsolit, joita ei yhdistä nettiin. Pelikonsoleista turvallisen tekee se, että niihin ostetaan valitut pelit ja lapsi voi pelata vain niitä. Pelikonsoleiden isoin vaara on online-pelit ja chatit joissa on kaikenikäisiä ihmisiä. Näissä myös esiintyy iso riski lapselle nähdä ja kuulla sopimatonta sisältöä, mutta myös ”ystävystyminen”. Joissa iso riski lapsen joutua hyväksikäytön uhriksi somen kautta. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista ja tähän voi joutua kaikki lapset sukupuolesta riippumatta.
Vaikka me vanhempana tekisimme osamme niin lapsi voi silti päätyä näkemään itselle sopimatonta sisältöä. Se voi olla joku video tai peli, jonka esimerkiksi näkee kaverin kotona tai joku kaveri tai kaverin isosisar näyttää omalta puhelimeltaan. Valitettavasti jo suurinosa ala-asteikäisistä ovat nähneet jossain muodossa aikuisviihdettä. Tämä on yleistä jopa 9-10 -vuotiailla ja koskee kaikkia lapsia sukupuolesta riippumatta eikä ole mitenkään lapsen luonteesta tai kaveripiiristä riippuvainen.
Jos lapsi on nähnyt jotain sopimatonta, saattaa hän reagoida siihen vielä useita viikkoja, jopa kuukausia. Lapsen mieliala tai luonne voi muuttua. Välttämättä tätä käytöstä ei osata yhdistää siihen, että lapsi on nähnyt jotain pelottavaa tai epäsopivaa. Käytös voi olla esimerkiksi kiukuttelua, agressiivisuutta tai se voi näkyä myös vetäytymisenä.
Lapset eivät kerro asioita kysymällä. Lapset tarvitsevat läsnäoloa ja yhteistä aikaa. Vaikkapa leipomista, lautapelin pelaamista tai yhteinen iltapala. Lapsi rakentaa luottamusta ja kerää rohkeutta kertoa vasta myöhemmin, jos silloinkaan. Keskustele lapsen kanssa myös hypoteettisista tilanteista esimerkiksi ”Jos joskus näet jotain mikä pelottaa tai tuntuu inhottavalta niin…” Kehota lasta, että jos hän ei uskalla puhua vanhemmille niin puhuisi edes jollekkin aikuiselle. Se voi olla opettaja, kuraattori tai vaikkapa kaverin vanhempi. Tärkeintä on, että kertoo eikä jää pahanolon kanssa yksin. Myös se, että ei ole koskaan lapsen vika jos hän näkee jotain eikä tälläisistä ikinä suututa tai anneta hänelle mitään rangaistusta.
Me VAMAssa työskennellessämme somen parissa sekä vanhempina emme voi missään tilanteessa suositella lapselle älypuhelimen antamista, edes vaikka siinä olisi Familylink.
Suosittelemme ainoastaan kellopuhelimia, ”näppäinpuhelimia”tai Xploran ensipuhelinta. Älypuhelimista on suositeltavaa asetuksista vaihtaa ”peruspuhelimeksi”
Kellopuhelin on lapselle paras ja turvallisin valinta:
Toisena hyvänä vaihtoehtona on myös perinteinen näppäinpuhelin, joiden suosio on yleistymässä.
Kolmantena vaihtoehtona on Xploran uutuus ”Xplora One”-puhelin. Tässä on kaikki samat ominaisuudet kuin kellopuhelimessa eikä nettiä, somea tai mitään ylimääräistä mutta vain älypuhelimen näköisenä.
Neljäntenä on tehdä älypuhelimesta ”peruspuhelin”. Ohjeet alla.
Iphone ja Android-puhelimista on mahdollista tehdä yksinkertainen ”peruspuhelin”. Tällöin puhelimen ulkoasu muuttuu kokonaan simppeliksi ja siinä on vain tarvittavat toiminnot käytettävissä. Tällöin puhelimeen voi valita mitä ominaisuuksia siihen haluaa eikä lapsella ole pääsyä muualle. Puhelimen muuttaminen takaisin älypuhelimeksi onnistuu salasanan avulla.
Whatsapp ei ole vain pelkästään yhteydenpitoon vaan sen sisällä on erilaisia ”kanavia” ja yhteisöjä. Whatsapp on jo somekanava, jota lapset käyttävät ahkerasti. Tässä alla olemme koonneet tietoja Whatsappin sisäisistä ominaisuuksista ja miten lapset niitä käyttävät.
Haluan tähän alkuun korostaa, että monet vanhemmat ovat kertoneet, etteivät ole antaneet somekanavia edes Whatsappia alle 13v. Moni myös on suosinut kellopuhelinta mahdollisimman pitkään.
Lapset ja nuoret tekevät erilaisia ryhmiä koko ajan. Niihin lisätään osa tahtomatta tai jätetään ulkopuolelle. Ryhmissä usein esiintyy myös kiusaamista ja vanhempien tulee seurata ryhmiä.
”Kun esikoinen oli kolmannella niin Whatsappin keskusteluryhmät oli pieni ongelma. Niitä oli ihan tuhottoman paljon ja siellä oli vähän nimittelyä ja kiusaamista, mutta se saatiin loppumaan oikeastaan heti vanhempien puolesta.”
”Oma lapseni oli ekaluokkalainen kun luokan pojilla oli ”kakkapojat” niminen WA-ryhmä. Täällä oli kiroilua ja asiattomia ääniviestejä. Yksi poika jakoi kuvan paljaasta pyllystään ryhmään. Homma tuli vanhempien tietoon ja ryhmä poistettiin. Tämä loppui vanhempien toimesta ja suurinosa taisi saada kotiarestia”
Kanavat ovat WhatsAppin sisäänrakennettu ominaisuus, joka muistuttaa ulkoasultaan tavallisia keskusteluja, mutta on itse asiassa täysin julkinen – kuka tahansa voi perustaa kanavan ja seurata muiden kanavia. Tämä on muuttanut WhatsAppin vaivihkaa pelkästä viestisovelluksesta myös sosiaalisen median kanavaksi, jossa sisältöä jaetaan omaa lähipiiriä laajemmalle.
”Whatsappissa taas kanavat on kova juttu. Kaikkia kavereiden kanavia pitää seurata siellä ja toinen löysi myös oman kiinnostuksen kohteen faniyhteisön sieltä. Meillä oli ehtona siihen wa-kanavan perustamiseen että meidät pitää kutsua katsomaan sitä, että voidaan seurata mitä tapahtuu. Molemmilla on myös yhdet kimppakanavat yhden kaverin kanssa.”
”Lapsella on oma WhatsApp-kanava ja sitä seurataan päivittäin mitä siellä tapahtuu. Lapsi menee nyt syksyllä neloselle. Lapsella on selkeästi isompi kiinnostus ”someen”, koska on nähnyt pienestä pitäen mun tekevän videoita. 🙂 Mutta meillä on kanssa tarkat säännöt WhatsApp-kanavan kanssa, että esim. ei saa kertoa mitä koulua käy tai missä asu”
WhatsAppiin on tullut alle 13-vuotiaille tarkoitetut vanhempien hallitsemat tilit. Näillä tileillä käytössä ovat vain keskeiset toiminnot – viestit ja puhelut – eivätkä Meta AI, kanavat tai tilapäivitykset. Tämä on hyvä uutinen 10–13-vuotiaan Family Link -asetuksen rinnalle: jos mahdollista, kannattaa käyttää nimenomaan tätä vanhemman hallinnoimaa tiliä, jolloin kanavat eivät ole edes käytössä.
Kiusaaminen ei enää näy vain koulupäivän aikana. Ulkopuolelle jättäminen, ryhmistä poistaminen, screenshottien levittäminen, feikkitilit, meemikiusaaminen, hiljainen ignooraaminen ja anonyymit kommentit ovat yleisiä tapoja satuttaa. Lapsi tai nuori ei välttämättä sano ääneen, että häntä kiusataan, vaan oireilee esimerkiksi vetäytymällä, ärtymyksellä, univaikeuksilla tai sillä, ettei enää halua kouluun tai harrastuksiin.
”Työssäni opettajana näen valitettavan paljon somekiusaamista. Yleensä se keskittyy WhatsAppiin, kiusatun nimissä tehtyyn tiliin tai kiusatusta leviteltyihin kuviin tai videoihin. Yksi kiusaamista paljon vähentänyt tekijä on ollut vanhempien kanssa tehty sopimus, että he tekevät pistotarkastuksia lasten tileihin ja keskusteluihin. Sopimus on tehty niin, että lapsetkin ovat olleet läsnä pelisäännöistä sovittaessa ja ymmärtävät, miksi niin tehdään. Tämän myötä lapset ovat alkaneet myös itse ilmiantaa enemmän kiusaamista aikuisille.”
Lisäksi asia, josta moni lapsi ja nuori ei vieläkään uskalla puhua: somessa ja peleissä liikkuu paljon aikuisia, jotka hakeutuvat lasten ja nuorten seuraan vääristä syistä. Grooming eli luottamuksen rakentaminen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuu usein hitaasti ja huomaamatta, esimerkiksi kehumisen, huomion, lahjojen, yhteisten salaisuuksien tai ”ymmärrän sua paremmin kuin muut” -tyylisen lähestymisen kautta.
Lapsi ja nuori ei välttämättä itse ymmärrä olevansa vaarassa, koska tilanteet voivat tuntua aluksi turvallisilta tai imartelevalta. Siksi olisi tärkeää, että kotona voitaisiin puhua myös vaikeista asioista ilman häpeää tai syyllistämistä.
Moni vanhempi ajattelee riskien liittyvän vain kuviin tai someen, mutta samoja ilmiöitä näkyy myös peleissä, Discordissa, Snapchatissa ja erilaisissa ryhmäkeskusteluissa. Turvallisuustaidot ovat nykyään yhtä tärkeitä digimaailmassa kuin liikenteessä.
”Joo, me ollaan esim. ihan avoimesti puhuttu tästä groomauksesta. Siitä, että kaikki ei välttämättä ole lapsia, vaikka sanoo olevansa. Ja koskaan ei pidä antaa omaa puhelinnroa missään tms. Mun mielestä jos somea tai pelejä tai mitä vaan sillä puhelimella antaa tehdä, niin pitää kertoa myös riskeistä. Turvallisessa ja ”tiukassa valvonnassa” esim WhatsApp-kanavan pitäminen ei meidän mielestä ole vaarallinen juttu. Varsinkin, kun se ei oo 80% päivän tekemisestä. Vaan 20% maksimissaan. Ja muuten korostetaan sitä, että leikkiminen, ulkona puuhaaminen perheen kesken tai kaverien kanssa trampalla tms – se on tärkeintä lomalla ja sitten arjessa koulu on tärkeintä jne… Mä luulen, että on paljon vanhempia, jotka antaa lapselleen puhelimen ja on tyyliin ”tee mitä vaan”. Ja sillä pelaa itselleen sellaista jonkinlaista vapaata aikaa sohvalla makoiluun tai muuhun. Ja kaikki vanhemmat ei todellakaan valvo lastensa puhelimia tai sitä mitä siellä puuhataan. 🙁 Ja tästä pitäis mun mielestä puhua enemmän: Vastuu on aina aikuisella, ei alaikäisellä lapsella.”
