Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on linjannut uudet digisuositukset lapsille vuoden 2026 alussa. Me VAMA Networkilla haluamme kannustaa vanhempia toimimaan suositusten mukaisesti. Tämä artikkeli on kirjoitettu THL:n suositusten pohjalta sekä kokemuksena äiteinä.
THL: Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille
Me VAMAssa työskennellessämme somen parissa sekä vanhempina emme voi missään tilanteessa suositella lapselle älypuhelimen antamista, edes vaikka siinä olisi Familylink.
Suosittelemme ainoastaan kellopuhelimia, ”näppäinpuhelimia” tai Xploran ensipuhelinta.
Kellopuhelin on lapselle paras ja turvallisin valinta:
Toisena hyvänä vaihtoehtona on myös perinteinen näppäinpuhelin, joiden suosio on yleistymässä.
Kolmantena vaihtoehtona on Xploran uutuus ”Xplora One”-puhelin. Tässä on kaikki samat ominaisuudet kuin kellopuhelimessa eikä nettiä, somea tai mitään ylimääräistä mutta vain älypuhelimen näköisenä.
On aikuisten vastuulla huolehtia, että lapsen ruutuaika on turvallista. Koululaisille suunnattuihin peleihin ja ohjelmiin voi olla piilotettuna sisältöä mikä ei sovi lapsille.
Vaikka vaikuttaisi siltä, että joku peli tai ohjelma ei ole haitaksi lapselle tai sopisi paljon nuoremmalle – on silti tärkeä pitää ikärajoista kiinni. Ikärajat on asetettu suojaamaan lasta ja ne on ammattilaisten tarkastamat ja asettamat. On huolestuttavaa kuinka moni vanhempi antaa lasten pelata pelejä, jotka eivät ole ikärajaltaan lapselle sopivia. Huolestuneena luin yhdestä Facebook-ryhmästä jossa suurinosa vanhemmista antoi lasten pelata Fortnite -peliä, joka on K12. Keskusteluissa moni 7-10-vuotiaiden vanhemmat antoivat lapsen pelata tätä. Tämä on todella huolestuttavaa!
Ikärajat on tehty lasten turvallisuutta ajatellen.
Vahvasti suosittelemme, että lapsella on erillinen laite ruudulla oloon ja pelaamiseen. Näin ruutuaikaa on helpompi valvoa ja lapselle voidaan luoda turvallista ruutuaikaa. Tämä lisää myös lasten turvallisuutta, kun he eivät kävele ulkona puhelinta katsoen ja pahimmillaan kuulokkeet korvissa.
Lapselle vanhemman puhelimen antaminen ei ole kovin turvallista. Koululaiset ovat jo todella taitavia käyttämään puhelimia (vaikkei heillä olisi omaa) ja saattavat uteliaisuuttaan mennä puhelimella sovelluksiin tai sivustoille, jotka eivät ole heille sopivia. Antamalla lapselle vanhan puhelimen johon on asennettu vain lapselle sopivat pelit ja poistettu internet-selain on turvallisempi vaihtoehto. Suositus on laittaa myös Familylink laitteeseen, jolloin ruutuaikaa voi valvoa sekä käyttöä.
Toinen vaihtoehto on pelikonsolit, joita ei yhdistä nettiin. Pelikonsoleista turvallisen tekee se, että niihin ostetaan valitut pelit ja lapsi voi pelata vain niitä. Pelikonsoleiden isoin vaara on online-pelit ja chatit joissa on kaikenikäisiä ihmisiä. Näissä myös esiintyy iso riski lapselle nähdä ja kuulla sopimatonta sisältöä, mutta myös ”ystävystyminen”. Joissa iso riski lapsen joutua hyväksikäytön uhriksi somen kautta. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista ja tähän voi joutua kaikki lapset sukupuolesta riippumatta.
Vaikka me vanhempana tekisimme osamme niin lapsi voi silti päätyä näkemään itselle sopimatonta sisältöä. Se voi olla joku video tai peli, jonka esimerkiksi näkee kaverin kotona tai joku kaveri tai kaverin isosisar näyttää omalta puhelimeltaan. Valitettavasti jo suurinosa ala-asteikäisistä ovat nähneet jossain muodossa aikuisviihdettä. Tämä on yleistä jopa 9-10 -vuotiailla ja koskee kaikkia lapsia sukupuolesta riippumatta eikä ole mitenkään lapsen luonteesta tai kaveripiiristä riippuvainen.
Jos lapsi on nähnyt jotain sopimatonta, saattaa hän reagoida siihen vielä useita viikkoja, jopa kuukausia. Lapsen mieliala tai luonne voi muuttua. Välttämättä tätä käytöstä ei osata yhdistää siihen, että lapsi on nähnyt jotain pelottavaa tai epäsopivaa. Käytös voi olla esimerkiksi kiukuttelua, agressiivisuutta tai se voi näkyä myös vetäytymisenä.
Lapset eivät kerro asioita kysymällä. Lapset tarvitsevat läsnäoloa ja yhteistä aikaa. Vaikkapa leipomista, lautapelin pelaamista tai yhteinen iltapala. Lapsi rakentaa luottamusta ja kerää rohkeutta kertoa vasta myöhemmin, jos silloinkaan. Keskustele lapsen kanssa myös hypoteettisista tilanteista esimerkiksi ”Jos joskus näet jotain mikä pelottaa tai tuntuu inhottavalta niin…” Kehota lasta, että jos hän ei uskalla puhua vanhemmille niin puhuisi edes jollekkin aikuiselle. Se voi olla opettaja, kuraattori tai vaikkapa kaverin vanhempi. Tärkeintä on, että kertoo eikä jää pahanolon kanssa yksin. Myös se, että ei ole koskaan lapsen vika jos hän näkee jotain eikä tälläisistä ikinä suututa tai anneta hänelle mitään rangaistusta.
Valitettavasti nykypäivän kiusaamisesta todella iso osa tapahtuu älylaitteilla. Kiusaaminen tapahtuu yleensä viestintäsovelluksissa kuten Whatsappissa, Snapchatissa (”snäppi”) tai Telegrammissa – ja koko ajan tulee uusia viestintäsovelluksia mihin lapset päätyvät ennen kuin vanhemmat edes kerkeävät kuulemaan niistä.
Ulkopuolelle jättämisenä: Perustetaan ryhmiä joista puhutaan koulussa ja vapaa-ajalla, mutta jätetään tietty henkilö/henkilöt ryhmän ulkopuolelle.
Lisäämisellä ryhmiin: Lisätään lapsi ryhmiin joihin lapsi ei itse edes halua. Ryhmissä voi olla lapselle haitallista sisältöä, kiusaamista jne. Voidaan myös vaikkapa soittaa ryhmäpuheluita lapselle, vaikkei lapsi haluaisi. Ryhmistä pystyy poistumaan, mutta lapsi voi ajautua ikävään tilanteeseen ennen kuin tähän keritään puuttua.
Lapsen kuvien/videoin jakaminen ilman lupaa: Lapsesta saatetaan jakaa videoita ja kuvia ilman hänen lupaansa. Kuvia voidaan myös muokata tekoälyllä. Lasta voidaan kuvata ja videoida koulussa tai vapaa-ajalla ilman hänen lupaansa.
Haukkuminen viesteillä: Lasta voidaan kiusata myös ”perinteisesti” haukkumalla häntä suoraa viesteillä esimerkiksi Whatsappissa tai Snapchatissa, joko kahdenkeskisissä keskusteluissa tai erilaisissa ryhmissä.
